Kuvaus
Häämenot ovat olleet melko samankaltaisia Pohjanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä yhteisöillä mutta rituaalinen lauluperinne on kehittynyt suomenruotsalaisilla omalakiseksi perinteeksi. Vuotuisjuhlissa ja perhejuhlissa lauletaan edelleen paljon. Häissä esitetyt vanhat juomalaulut olivat usein vakavia ja kaihoisia. Räväkämmät ja suomenkielisen väestön tuntemat juomalaulut eivät ole mukana tässä kokonaisuudessa; ne ovat niin nuorta perinnettä ja usein tuontitavaraa. Muusikoiden yhteisesitys. Soolot Maria Kalaniemi, Marianne Maans, Juulia Salonen, Mikael Fröjdö sekä kuoro-osuuksissa lapset Agathon Blomberg, 5 v, Robin, 6v ja Ronja, 8 v Helenius, Alexandra Lahtivirta, 8v., Jenina Nyström,9 v Saana Pihlatie, 12v . Laululeikkien harjoittaja: Heidi Palmu, Nylands Folkmusikförening. SLS arkistokatkelma: Ivar Juslin: Brudmarsch . Emsalö. Äänittänyt Lena von Bonsdorff 1971 Improvisatorinen leikkihääkohtaus. Marianne: - Vi har bröllop i dag! Pidetäänpäs häät! Ottaa pöydästä pitsiliinan, asettaa ”morsiamen” päähän: - Till bruden! – tässä morsiamelle... ja taittaa maljakosta kukan: - Till brudgummen! ” ja tässä sulhaselle”. Mikael esittää aluksi laulun, joka ehti jo kadota Suomesta mutta säilyi siirtolaisten parissa Yhdysvalloissa. Minnesotasta Pohjanmaalle muuttanut mies lauloi sen 1930-luvulla Otto Anderssonille, ja nyt sitä lauletaan paljon häissä. 1. Skålvisa , trad. Kronoby Mikael Fröjdö Jag bjuder eder alla en skål till att dricka/en avskedesskål för varendaste redeliga flicka Så sjungom nu kära, vårt bröllop till ära och hållen er glad. Sulhasen häälaulu, trad. Kruunupyy Täss malja nostakaamme juodaksemme / eromaljan tytöistä parhaimmalle, ystävät rakkaat laulakaamme tässä kunniaksi häidemme ja iloitkaatte siis. Skoolausta 2. Skålvisa, trad. Oravais Marianne Maans Där kommer en skål ifrån brudeparets hand /och den som vill dricka han stige nu fram. Och därför så dricka vi och hålla oss så glad /och ängslan och sorgen försvinna. Morsiamen häälaulu, trad. Oravainen Nyt morsian maljan nostaa, kaikki halukkaat tänne astukaa Nyt juokaamme ja iloitkaamme, pois huolet ja murheet karkoitamme. Skoolausta. Mikael : - Nu sjunger jag om hur besvärligt det kan vara... Nyt laulan siitä miten hankalaa se voi olla... 3. Stor oro det är att gifta sig, trad. Österbotten, Petalax Tämän vanhan häälaulun tallensi Petalaxista Ann-Mari Häggman vuonna 1968 Emil Nordlundilta Mikael Fröjdö+ muut laulavat mukana :,:Stor oro det är att gifta sig tussi lullan lej, tussi lullan lej:,: :,: När man varit gifta ett år eller två, skriker små ungar I varje vrå:,: :,:tussi lullan lej, tussi lullan lej:,: On naimisiss' niin vaikeaa, trad. Pohjanmaa, Petalax :,:On naimisiss' niin vaikeaa, tussi lullan lei, tussi lullan lei, :,: yks vuos tai kaks kun kulua saa, niin nurkissa parkuu monta kakaraa:,: :,:tussi lullan lej, tussi lullan lej:,: Mikael: - Då hörde ni! Siinä kuulitte! Laaja kuva pöytäseurueesta, kuuluu ääni: - Nu är det så svettigt så ska vi gå till bastu! Maria Kalaniemi nappaa aiheen ja aloittaa laulun. 4. Grannens bastu, skämtvisa, Nyland Maria Kalaniemi Grannens bastu den har vält omkull, och våran står och lutar Bättre ha en krokig en än å va´ alldeles utan. Naapurin sauna, pilalaulu Uudeltamaalta Naapurin sauna keikahti ja huojuu koko kevään Paree vaikka kallellaan kuin ei mitään saunaa yhtään. 5. Laululeikkejä Ääni: Räven raskar, Zaida Österlund Laululeikit olivat ruotsalaisille tärkeä vapaa-ajan viettomuoto. Suomalaiset ja virolaiset ovat omaksuneet tavan ruotsalaisilta. Laululeikkejä on tallennettu satoja. Vuonna 1842 A.I. Arvidsson julkaisi laululeikkikirjan Svenska fornsånger 3 jonka tallenteista osa on Suomesta, ja Otto Andersson julkaisi niistä myös kirjan. Metsäsuomalaisiltakin on tallennettu paljon laululeikkejä. Suomenruotsalaisten leikkien sanoja julkaistiin myös arkkiveisuina. 1930-luvulla ne vielä levisivät jopa kaksikielisinä versioina. Vastaava perinnelaji suomalaisella puolella on rekilaulu, joka taas suomenruotsalaisilta puuttuu; heillä laululeikit olivat aluksi nuorten eroottista perinnettä. Nyt laululeikit ovat enimmäkseen lasten ohjelmistoa, mutta kuuluvat myös merkkipäiviin ja vuotuisjuhliin ja myös sekä joulukuusen että juhannussalon ympärille. Laululeikit ovat usein varsin pitkiä ja tekstiä voi improvisoida osanottajajoukon jaksamisen mukaan kunnes nauretaan niin paljon ettei enää jakseta jatkaa. Videolla SLS:n arkistoäänikatkelma: Zaida Österlund: Räven raskar, Houtskar, ään. A-M Häggman 1970 Fru Söderström, trad. Österbotten Fru Söderström, fru Söderström,fru Söderström, fru Söderström,och lilla mamsell Ros! Kan jag inte ha den äran, få den äran, ha den äran ,kan jag inte få den äran, dansa med mamsell! Ritsch, ratsch, filibom-bom-bom, så ställa vi opp Ritsch, ratsch, filibom-bom-bom,så stänger vi opp Söderströmskä trad. Pohjanmaa Söderströmskä, Söderströmskä... ja Ruusu-mamselli, Onko mulla kunnia? Saanko mä sen kunnian, onko mulla kunnia mamsellia tanssittaa! Ritsch, ratsch, filibom-bom filibombombom, Min man var en konstig man, trad. Ingå, Lejo Juulia Salonen Min man var en konstig man, femton konster kunde han. Han kunde niga och bocka, han kunde rosorna plocka, han kunde böckerna läsa, han kunde spela på näsä! Han kunde klappa maken sin och kunde raka hakan sin! Oli mulla ukko taitava, trad.Inkoo, Lejo Oli mulla ukko taitava, osas viisitoista konstia: Osas niiata ja pokata, osas ruusuja poimia, osas lukea hän kirjoja ja nenällänsä soitella! Osas rouvaa taputella ja partakarvat ajella. Räven raskar, trad. allmänt känt i Svenskfinland Suosittu paitsi lasten myös opiskelijoiden juhlissa. Usein lauletaan kahdella kielellä ainakin suomalaisten juhlissa. Räven raskar över isen,räven raskar över isen. Får vi lov, ja får vi lov att sjunga flickornas /pojkarnas/visa? Så här gör flickan/pojken/ var han går, och var han sitter och var han står. Så får vi lov, ja får vi lov matt sjunga flickornas visa? Kettu juoksee, trad. tallennettu monesta paikasta. Kettu juoksee järven jäällä, kettu juoksee järven päällä antakaa, antakaa nyt laulaa tyttöjen/ poikien laulu Näin aina tyttönen/poikanen kävelee, näin istuu hän, ja seisoo hän antakaa, antakaa nyt laulaa tyttöjen/poikien laulu!
Shortly in English
Musiikin muisti (Music's memory) is a video series introducing the Finnish folk music tradition.
Kort på Svenska
Musikens minne är en videoserie som introducerar den finska folkmusikstraditionen.
