Rahvaanmusiikin kerhon Sugrifest-klubi: Kardemimmit + Dentedie (RU) + Suõmmkar

Kuvaus

Arvon rahvas!

 

Lokakuun Rahviksessa juhlistetaan taas yhteyksiä sukulaiskansoihimme! Sukukansapäivä ja Sugrifest tuovat tänä vuonna raikkaita ja piristävän hytisyttäviä puhureita kaukaa Siperiasta Jäämeren rannoilta, maailman pohjoisimmalta alkuperäiskansalta nganasaneilta. Siperiasta tuulet koukkaavat Saamenmaalle ja matkallaan etelään Telakalle nappaavat mukaansa kolttasaamelaisten musiikkiperinnettä maailmanmusiikkiin yhdistelevä Suõmmkarin. Sugri-illan päätteeksi kietoudutaan lempeisiin ja lämpimiin kesäyön helliviin tuulahduksiin Kardemimmien kanteleisissa harmonioissa.

 

Sugrifestin muusta ohjelmasta löydät tietoa mm. täältä: 

https://www.facebook.com/events/307626380047162/ 

 

 

Rahvaanmusiikin kerhon Sugrifest-klubi:

Dentedie (RU) + Suõmmkar (Saame) + Kardemimmit (FI)

pe 19.10. klo 21

Kulttuuritalo Telakalla (Tullikamarin aukio 3, Tampere)

 

liput 10/5€

 

20.30 lipunmyynti

21.00 Dentedie

22.00 Suõmmkar

23.00 Kardemimmit

 

 

Muistathan myös Rahvaan jamit Kulttuuriosuuskunta Uulun tiloissa (Erkkilänkatu 11) klo 19! https://www.facebook.com/events/1611894248911007/ Sugrijameissa sukelletaan arkaaisen kansanmusiikin syövereihin, joten kanteletta ja jouhikkoa mukaan, jos sellaisia sattuu löytymään! Ja tietenkin kaikki muutkin soittimet käyvät.

 

PS. Jäseneksi kannattaa liittyä vielä syksylläkin, sillä 15€ pienuinen jäsenmaksu takaa sen, että klubeillemme pääsee alennettuun hintaan! Lisäksi jäsenkortilla Telakan tiskiltä Rahvis-iltoina opiskelijahinnoilla kurkun kostuketta! 

 

Syksyn muut klubit:

 

Musaklubit Telakalla klo 21, liput 10/5 e
to 22.11. - LAMMASSAARI & JANKA-MURROS, SILJA PALOMÄKI
to 13.12. - ANNE-MARI KIVIMÄKI & PALOMYLLY, TUOMAS ROUNAKARI - SHAMANVIOLIN

 

Tanssiklubit Kulttuuritalo Laikulla, ilmainen sisäänpääsy

la 20.10 SUGRIFEST

la 10.11. (tba)

 

 

***

DENTEDIE (RU)

 

Dentedie (Дентэдиэ) on vuonna 2006 perustettu maailman ensimmäinen nganasanien kieltä ja kulttuuria esittelevä folkloreryhmä, jossa on ollut mukana kolmen sukupolven edustajia. Ryhmä on vuosien varrella osallistunut moninaisiin festivaaleihin sekä elokuva- ja tv-ohjelmiin. Yhtyeen perustaja ja taiteellinen johtaja on Svetlana Zhovnitskaja, joka on samalla nganasanin kirjakielen äiti. Suomessa esiintyvään ryhmään kuuluu kuusi esiintyjää, joista viidellä kielenä on nganasan ja yhdellä (Zoja Bolina, enetsin kirjakielen äiti) enetsi . Esiintyjien joukossa on eri sukupolvia, nuorisosta isoäiteihin.

 

Dentedien esitys tuo mukanaan Taimyrin niemimaan tuulen ja sukupolvelta toiselle kulkeneet uskomukset. Esitys yhdistelee nganasanien tanssia, suullista perinnettä, laulua, soittimia, pukuja, shamanismia ja rituaaleja. Esiintyjien lauluäänten ja taustanauhojen lisäksi ääntä saadaan perinnesoittimista, kuten erilaisista rummuista, ”poronsorkista”, munniharpuista ja kellosoittimista. 

 

Dentedie on:

Svetlana Zhovnitskaja (taiteellinen johtaja)

Zoja Bolina 

Evgenija Sidelnikova

Marina Jarotskaja

Aleksei Turdagin

Grigori Sotnikov

 

Nganasanit ovat maailman pohjoisin alkuperäiskansa, joka elää Jäämeren partaalla puuttomalla ja tuulisella Taimyrin niemimaalla. Talvisin pakkasta saattaa olla jopa -70 astetta. Tiet ovat harvassa ja ainoa kulkuväline syrjäisiin kyliin on ”vezdehod” (vaikeiden olosuhteiden maastoajoneuvo). Poronhoito ja kalastus ovat nganasanien perinteisiä elinkeinoja. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan nganasaneja oli 860, joista nganasanin kieltä puhui 125. Trendi on ollut laskeva ja tällä hetkellä luvut ovat jo varmasti näitä pienemmät. Kielenosaajien keski-ikä on korkea: pientä valoa kehitykseen ovat tuoneet suomalaistenkin tukemat kielipesät, joissa lapsille puhutaan päiväkodissa nganasania. Nganasanin kieli kuuluu etäisesti suomelle sukua oleviin samojedikieliin. Eristyneestä sijainnista johtuen nganasan on rakenteeltaan eräs maailman monimutkaisimmista kielistä. Taimyrilla puhutaan lisäksi neljää muuta pientä alkuperäiskieltä: enetsiä, nenetsiä, dolgaania ja evenkiä.

 

 

***

SUÕMMKAR (Saame)

 

Suõmmkar on tuore yhtye, joka ensimmäisenä maailmassa yhdistelee vanhaa, kolttasaamelaista perinnemusiikkia (leuʹdd, katrilli-, leikki- ja tuutulaulut) nykyaikaiseen maailmanmusiikkiin ajoittain jopa folk-, pop- ja rock-vaikutteilla. Suõmmkarissa laulavat ja leuddaavat kolttasaamelaiset Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff ovat ottaneet sukujensa kielen ja kulttuurin takaisin vasta aikuisiällä ja opetelleet kansansa musiikkiperinnettä arkistojen ohjauksessa. 

 

Suõmmkar julkaisi debyyttialbuminsa "Suõmmkar" elokuussa 2018. Levy on ensimmäinen koltansaamenkielinen albumi 11 vuoteen, lukuun ottamatta lastenlaululevyä Ima da Tiina päärna (2017). Levyn tunnelmat vaihtelevat reippaasta katrilli-ilottelusta runollisiin, surumielisiin balladeihin ja elävää elämää suorasanaisesti kuvastaviin melodisiin tositarinoihin, leuʹddeihin. Suõmmkarin musiikki kuvastaa hyvin niin kolttasaamelaista mennyttä kuin nykyaikaakin, sekä samalla sitä, miten hyvin kolttasaamelainen kulttuuri ja kieli ovat säilyneet vaikeuksista huolimatta vahvana läpi vuosisatojen.

 

Anna Lumikivi - laulu, leu´dd

Hanna-Maaria Kiprianoff - laulu, leu´dd

Marko Jouste - mandoliini, barokkikitara

Pessi Jouste - viulu

Ari Isotalo - perkussiot

 

***

KARDEMIMMIT (FI)

 

Kesäyön valo on Kardemimmien viides, helmikuussa 2018 julkaistu levy. Kesäyön valo vie kuulijan riipaisevan kauniiseen juhannusyöhön, jossa aika on pysähtynyt ja ilmassa on aistittavissa salaperäistä ikiaikaisuutta. Lokeroita karttava musiikki uudistuu yhdistämällä suomalaiseen, pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen perinteeseen aimo annoksen lisää modernia ja populaaria. Kardemimmien soundi syntyy lumoavasta laulusta yhteenkietoutuvine harmonioineen ja kanteleen ainutlaatuisesta hopeaisesta äänestä, jotka sulautuvat yhdeksi taianomaiseksi kokonaisuudeksi tummempiakaan sävyjä unohtamatta.

 

Yhtyeen jäsenet ovat nuoresta iästään huolimatta vuosikausien kokemuksellaan karaistuneita musiikin rautaisia ammattilaisia. He pyrkivät aktiivisesti edistämään tasa-arvoa, parantamaan naisten asemaa musiikkialalla, inspiroimaan lapsia, erityisesti tyttöjä musiikin pariin, luomaan positiivista Suomi-kuvaa maailmalla ja tutkimaan kanteleen mahdollisuuksia osana omaa ilmaisuaan, vapaana vanhoista käsityksistä.

 

Jutta Rahmel - 15- ja 38-kieliset kanteleet, laulu

Maija Pokela - 15- ja 38-kieliset kanteleet, laulu

Anna Wegelius - 15- ja 38-kieliset kanteleet, laulu

Leeni Wegelius - 15- ja 38-kieliset kanteleet, laulu

 

http://www.kardemimmit.fi