Aleksanteri II:n aikaan -kansanooppera

Kuvaus

Kymenlaaksolaisen kansanoopperan ainekset ovat paikallishistorialliset aiheet, historialliset henkilöt, kansanmusiikin pohjalta nousevat tarttuvat melodiat, laulutekstien kerronta ja riimittely, kuoron moniääninen laulu, puhekuoro-osuudet ja kuoron suuri rooli kokonaisuudessa, upea puvustus, mielenkiintoinen lavastus sekä eri taiteiden yhdistäminen. Kokonaisuus on musiikkia, laulua, teatteria, tanssia ja sirkusta, siis heittäytymistä ja suurta yhteistyön voimaa.

Aleksanteri II:n aikaan-kansanoopperassa Jaalan Rinssistä alkava tarina vie Kouvolan ja Pohjois-Kymenlaakson alueen historiaan, Pietarin radan rakentamiseen, nälkävuosiin sekä Kouvolan kylässa sijainneisiin venäläisen varuskunnan vaiheisiin, joihin liittyy myös lennätinlaltoksen virkamies ja kauppamies Johan Didrik Pettersson. Eletään 1800-luvun puoliväliä. Aleksanteri II oli uudistusten mies, jonka aikana saimme myös Suomen markan ja kansakoulun, Joista yhtenä ensimmäisista oli Mustilan koulu Elimäellä.

2018 kantaesitetty Aleksanteri II:n aikaan on Jouni Sjöblomin toinen kansanooppera. Ensimmäinen kansanooppera Kustaan sota kantaesitettiin 2015. Kansanoopperan toteuttamista ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto, Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiö, Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö ja Kouvolan kaupunki, Kansanoopperan ohjaa Piia Kleimola ja puvustuksesta vastaa Seija Kiuru. Tanssit toteuttaa Tanhuseura Kasarikeikka Kuusankoskelta. Oopperalavala nähdään kansanoopperakuoro, historiallisia henkilöhahmoja, näyttäviä asuja ja upeita lavasteita. Musiikista vastaa Vokki-yhtye.

Kansanoopperan tuottaa Kymijoen esittävän taiteen tuki ry yhteistyössä Elimäen kotiseutumuseon kannatusyhdistyksen, Elimäen Nuorisoseuran ja Mustilan Kulttuurikiinteistöt Oy:n kanssa.