Kuvaus
Toinen albumillinen kotimaista primitiivikitarointia, instrumentaalista mielialamusiikkia teräskielisellä soitettuna, esim. John Faheyn, Glenn Jonesin ja Jack Rosen musiikin ystäville.
Kadonnut Manner on Oululaisen kitaristi Lauri Mannerin akustinen soolokitaraprojekti. Itseoppinut Manner ammentaa avoimista virityksistä, sormisoittotyyleistä ja äkkiväärästä kromatiikasta amerikkalaisen ”primitiivisen” kitaran käsitteen isän John Faheyn tapaan. The First Train to Kajanaland-albumi sisältää mystisesti nimettyjä instrumentaalikappaleita ja miellyttävän yksityiskohtaiset kansitekstit, joissa Manner valottaa hauskasti teosten taustoja oman musiikillisen historiansa lisäksi. Albumi etenee mielenkiintoisesti melko perinteikkäistä avovire-vaihtobasso-sävelmistä kohti vapautuneempaa ja harmonisesti kokeilevampaa ilmaisua. Ilmari Kiannon lastentarinan mukaan nimetty Kummitus on kultainen herra erityisesti laajentaa dissonoivampaan musiikilliseen maastoon. Viimeisessä kahdessa kappaleessa tunnelmat kääntyvät jo melko melankolisiksi. Loppujen lopuksi albumista ei jää juuri käteen korvamatoja, mutta mietiskelevä tunnelma. Mannerin kitaramusiikin vahvuuksia ovat selkeästi perinnetietoinen soitto ja persoonallinen, lakoninen sävelkieli.
1. Ruottitiitti kiskoo
2. Bela Bartok’s Dead
3. Hakkri Iiro otta sotamiähem besti
4. Uskotko auringonnousuun?
5. Kummitus on kultainen herra
6. Yhteiskunnallinen hämärä
7. Merenkulkijain hämärä
8. Tähtitieteellinen hämärä
9. Hellän tuhon ensimmäisiä merkkejä
10. Antroposeeni
