Kuvaus
Sibelius-Akatemian kansanmusiikin emeritusprofessorina tunnettu säveltäjä, muusikko, runoilija, näyttämö- ja performanssitaiteilija sekä ääni-improvisoija Heikki Laitinen täyttää syksyllä 75 vuotta! Juhlan kunniaksi Kansanmusiikki-instituutti julkaisi Pommaripoika-juhlakokoelman. 6 CD:n kokoelma esittelee Laitisen uraa luovana ja esittävänä taiteilijana. Pommaripoika on sekä trad että avantgarde – ja kaikkea siltä väliltä. Juhlakokoelman ilmestymistä juhlistetaan konserttikiertueella, joka tuo Laitisen ystävineen vierailulle myös Tampereelle.
Kulttuuritalo Telakalla järjestettävään konserttiin Heikki Laitinen tuo mukanaan harmonikkavelho Kimmo Pohjosen ja tanssitaiteilija Reijo Kelan. Illan ohjelmassa on tarjolla mm. Heikkiä soolona, Heikin ja Kimmon murhaballadeja sekä lähes kolme vuosikymmentä toimineen Kelavala-trion (Laitinen, Pohjonen & Kela) improvisaatiopohjainen esitys.
Maanantaina 3.9.2018
Lipunmyynti klo 20.30, esitys klo 21
Kulttuuritalo Telakka, Tullikamarin aukio 3, Tampere
Liput 10 / 5 e (halvempi hinta Rahvaanmusiikin kerhon jäsenille, opiskelijoille ja eläkeläisille)
***
HEIKKI LAITINEN
”Onko Heikki Laitinen nykyajan Elias Lönnrot? Jos joku on, niin Laitinen.” – Hannu Saha
Kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitinen on tehnyt merkittävän uran niin muusikkona, tutkijana, opettajana kuin säveltäjänäkin. Hän on nostanut laulun, kalevalaisen musiikin ja vanhan perinnemusiikin asemaa suomalaisella musiikkikentällä jo vuosikymmenten ajan ja ollut mukana lukuisilla eri äänitteillä ja produktioissa niin suomalaisten kuin suomensukuisten kansojen muusikoiden kanssa.
Erityisesti kansanmusiikin, kalevalaisen kulttuurin ja suomalaisen kulttuurihistorian tutkijana Heikki Laitinen on ollut 1970-luvulta lähtien uranuurtaja, suunnannäyttäjä ja auktoriteetti. Jo 1990-luvun aikana Laitisen taideilmaisuun alkoivat entistä enemmän fuusioitua vapaa ääni-improvisaatio sekä monitaiteiset yhteistyöproduktiot. Kansanmusiikista ja -laulusta voimansa ammentavasta ilmaisusta on muodostunut aivan erityinen oma estetiikkansa.
Heikki Laitinen syntyi Ylivieskan Raudaskylässä 8.11.1943. Nuoruusvuotensa hän vietti Raahessa ja kirjoitti ylioppilaaksi Raahen Yhteislyseosta 1962. Helsingin yliopistossa hän opiskeli pääaineenaan ensiksi teologia, sitten musiikkitiede. Filosofian kandidaatti hänestä tuli 1977. Sibelius-Akatemiassa Laitinen opiskeli sävellystä Erik Bergmanin johdolla 1966–68. Filosofian tohtoriksi hän väitteli 2003 Tampereen yliopiston etnomusikologian oppiaineesta.
Laitinen toimi Yleisradion nykymusiikin ja kansanmusiikin toimittajana 1972–74. Kaustisella toimivan Kansanmusiikki-instituutin johtajana hän toimi 1974–83, jonka jälkeen hän siirtyi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin lehtoriksi ja kansanmusiikkiosaston johtajaksi. Kansanmusiikin professori Laitisesta tuli vuonna 2001, taiteilijaprofessorina hän toimi vuodet 1995–2000. Kansanmusiikin lisäksi Laitinen on säveltänyt muun muassa hengellistä musiikkia ja modernia taidemusiikkia.
***
KELAVALA
Kelavala syntyi kesällä 1990 Suomussalmella järjestetyn koulutustapahtuman jälkimainingeissa. Edelleen toimivan yhtyeen muodostavat tanssija Reijo Kela sekä muusikot Heikki Laitinen ja Kimmo Pohjonen. Heikki on esiintynyt paljon myös molempien kanssa kahdestaan. ”Reijon kanssa kahdestaan esiintyessäni kehitin jo varhain kahden mikrofonin systeemin: toisessa oli käytössä efektit, toisessa ei. Näin sain yhdellä äänellä aikaan säestyksen ja soolon.”
Ensimmäisen kerran Laitinen, Kela ja Pohjonen kohtasivat keväällä 1989 valmisteltaessa Heikin ohjauksessa konserttiprojektia nimeltä *Jäähyväiset musiikille*. Reijo veti opiskelijoille muutaman työpajan, ja hän myös osallistui lopullisiin esityksiin.
”Esiintymisen vapaus.” Nämä kaksi sanaa riittävät Kelan mielestä kuvaamaan Kelavalaa ja yhteistyötä Heikin kanssa. ”Yhteistyömme on ollut helppoa heti ensimmäisestä keikasta lähtien. Kun on luottamus toiseen, kaikki on mahdollista. Olemme samalla tunnetasolla emmekä tarvitse sanoja. Me hyväksymme toisemme, ja se vapauttaa.”
Kimmo Pohjonen muistelee Kelavalan syntyaikoja: ”Sehän oli tietysti kova juttu, kun pääsin nuorena opiskelijana kahden näin kovan gurun kanssa samaan trioon. Meillä vaan synkkas heti niin hyvin keskenämme. Sitähän Reijo Kela aina sanoi, että isä, äiti ja poika”.
