Kuvaus
Modaalisen melodiikan perusteena on luonnollinen molliasteikko. Sävelmät eivät ole kiinteitä, vaan niitä voi ”mallata”, eivät ole duuria tai mollia. Improvisatorisuus laulujen teksteissä on luonteenomaista. Hiljan nuoruudessa 1960-luvulla mustalaiset - myös Hilja itse - vielä muuttivat usein, ja laulu raikui kärryissä, reessä ja aina milloin oltiin yhdessä. Tätä laulua lauloivat vanhat naiset, 40 -50-vuotiaat. Koskaan sitä eivät laulaneet miehet. Romanilauluissa on tarkkaan eroteltu miesten ja naisten laulut. Koskaan ei sanottu tarkkaan, jokainen hoksasi ne itsestään. Mustalaislaulujen usein toistuva vankilassa olon ahdistus liittyy vanhempien, 1800-luvun laulujen syntyaikoihin. Irtolaislakien perusteella kuljeskelevasta elämästä rangaistiin, ja usean romanimiehen tai -naisen kohtalo oli joutua ilman oikeudenkäyntiä suljetuksi työlaitokseen. 1. Voi ruusuni, vanha balladi, Hilja Grönfors Voi ruusuni , Voi ruusuni ,Voi punaruusuni voi miksi näinkin varhain sinä vaalenit, Voi punaruusuni Voi äitini ,Voi äitini, Voi oma minun äitini voi miksette tätä lasta silloin heittänyt tonne meren syvyyksiin. Oi jos minä saisin kaikki kyyneleet koota yhteen astiaan Niin niillä minä voisin kostuttaa saisi näitä elämäni ruusuja. Voi vapavus ,Voi vapavus, kun sullen arvova minä antanut en Vain nyt mä tulin vankina sen huomaamaan miten kallis on mun vapavuteni. Mutta koittaahan se vielä kerran sellainen aika että portit meillen avataan Ja heti kun mä pääsen täältä vapauteen niin heti riennän sinun luoksesi. Romanien tanssityyli on tullut tutuksi suomalaisille lähinnä elokuvista. Kiertolaiselämää viettäneet muistavat rytmikkään tyylin johon liittyi "teppausta" sormien napsutusta ja taputuksia. Paritanssin yleistyessä romanit siirtyivät tanssilavoille ja herättivät huomiota tanssiessaan varsin intensiivisesti ja kurinalaisesti salin seinustoja kiertävän tango-tanssitavan, jossa loistivat sulavalla tyylillään. Romanipojat olivat "hyviä viemään" ja haluttuja tanssikavaljeereja myös valkolaisten parissa. Ma saven mansa liittyy vanhaan, jo kadonneeseen tanssikulttuuriin. Se on tyttöjen laulu pojille. 2. Ma saven mansa, Romanikielinen laulu tanssimisesta Anette Åkerlund Ma saven mansa, me tsellaa kutti, tsellaa kutti romanes. Terne tsaave hin fiina ta vilka, naaka joon na biivena sakko khoorenna. Kun mekken maan arre, ta phiraven to phuutar me tsikavaa mo illiba tumenge Kun naahan touva tsurijenge, diiben vaan tumenge vaan rattesko pertiba tumenge Ma saven mansa, me tsellaa kutti, tsellaa kutti romanes. Terne tsaave hin fiina ta vilka, naaka joon na biivena sakko khoorenna. Äläkäähän naurako minulle, tanssin teille vähäsen, tanssin vähäsen mustalaisittain. Nuoret pojat ovat viisaita ja elosia, eivätkä ne tartu pulloon. . Näytänpä teille kaikille vielä kuinka paha ja ilkeä osaan olla ... Äläkäähän naurako minulle, tanssin teille vähäsen, tanssin vähäsen mustalaisittain. Nuoret pojat ovat viisaita ja elosia, eivätkä ne tartu pulloon
Shortly in English
Musiikin muisti (Music's memory) is a video series introducing the Finnish folk music tradition.
Kort på Svenska
Musikens minne är en videoserie som introducerar den finska folkmusikstraditionen.
