Musiikin muisti 3 – Saamelainen perinnemusiikki, Pohjoissaamelainen joiku eli luohti – läntinen tyyli

Kuvaus

Enontekiön pohjoissaamelainen joikuperinne on tunnettu myös muualla Suomessa. Enontekiöllä puhutaan läntistä murretta, ja joiuissakin on oma”murteensa”. Joikutavut ovat pohjoissaamelaisessa tyylissä tavallisesti non-non, nun-nun tai lol-lol. Enontekiössä joikutavujen osuus tekstistä on huomattava ja eri tavuja käytetään monenlaisina yhdistelminä. Enontekiön joiut liikkuvat laajalla sävelalueella ja jakautuvat 2-3 kerrokseen joissa kussakin on muutaman sävelen asteittaista liikettä. Äänen tuottaminen on "puristeista", yhdellä hengityksellä synnytetään joikua pitkään, mutta hengitystauko ja sen sijoittaminen on taitolaji sekin. Melodioissa on usein laajoja intervallihyppyjä. Tekstissä käytetään paljon symboleja, suoraan asioita sanotaan vähän vaikka isoista asioista kerrotaankin niukoin sanakääntein. Joikaamista tehdään myös yhdessä, ja silloin joiku jatkuu lähes tauotta pitkiäkin aikoja. SKS:n arkiston joikunäytteet :Tromsödalen, Stáluhábmi (Staalon hahmo) .Tuntematon joikaaja. Äänittänyt Väinö Salminen vuonna 1905. Mukana kaikissa saamelaismusiikkivideoiden alkuteksteissä ja tämän osan lopussa. Aslak Juuso: Yhteinen porojen joiku ja Jutohärkäin joiku, äänittänyt SKS:n äänitysstudiossa A.O.Väisänen 1951 Niko Valkeapään suku jutasi Yykeänperälle joka sijaitsee Skibotnin alueella Norjassa ja sieltä takaisin Enontekiölle , ennen kuin rajat menivät kiinni. Suvussa on paljon tunnettuja joikaajia, tunnetuin heistä oli Áilu, Nils Aslak Valkeapää jonka ansiosta joikuperinne on tullut tunnetuksi ja alkanut kehittyä moneen suuntaan. Ihmisen ja eläimen läheinen suhde kuuluu Nikon esittämissä kolmessa eläinjoiussa, joiden käännökset hän on tehnyt itse. 1. Ivgorášša,Tummakarvainen 2-vuotias poro, trad.eläinjoiku Yykeänperältä Niko Valkeapää Tarina kertoo, että mustakarvainen poro katosi, ja Koutokeinon markkinoilla nähtiin pian komea musta peski. Poron omistaja Jounin Jouni esitti tämän joiun nähdessään vaatteen. Kadonnut eläin joikataan, tehdään läsnäolevaksi. Ivgorášša, muzetčuoivvat Či?adii juo Guovdageainnus Jovnnaš Jovnna juoiggadii juo Ivgorášša Ivgorášša, mustakarvainen(kaksivuotias) poro oli koristeena Kautokeinossa Jounin Jouni joikasi jo Ivgoráššan 2. Rádjemuzet, Tumma rajaseudun poro Tummakarvainen poro menee rajan yli edestakaisin, sitä on hyvä ajaa, sen nimi on Rádjemuzet, Rajaporo tai Nikon käännöksen mukaan Rajanko. Jos ajattelee meitä saamelaisia on kuvaavaa että rajoja ylitetään, ei valtion rajat meitä piättele, sanoo Niko, joka kasvoi Enontekiön ja Norjan Skibotnin seudun Yykeänperän välillä jutaavan perheen vesana. Lapset oppivat joikuja perhepiirissä, ja sellainen on varsin tavanomaista läntisten pohjoissaamelaisten parissa - perinne jatkuu yhä elävänä. Joiussa poron ”jolkottelua”. Säveltason nostoa useita kertoja.Yhdellä hengityksellä joiku etenee hengästyttävän pitkälle, mutta taitava joikaaja osaa valita hengitystauon sellaiseen kohtaan, jossa se on myös musiikillisesti luontevaa. Rádjegomuzet lei juo Badjel juo rájiid njolggidii juo Lihkká dat bođii ruovttui juo go Buorrehan vuodjit lei jo Rádjegomuzet namma lei juo Rajanko musta oli Yli rajojen jolkotteli kuitenkin tuli takaisin kotiin Hyvähän oli ajettava Rajanko mustan nimi oli 3. Rihpeloddi- Tunturikihu, trad. Eläinjoiku Enontekiöltä, opettanut Nikon isä Nils Henrik Valkeapää Niko Valkeapää

Shortly in English

Musiikin muisti (Music's memory) is a video series introducing the Finnish folk music tradition.

Kort på Svenska

Musikens minne är en videoserie som introducerar den finska folkmusikstraditionen.