Kuvaus
Vuotso sijaitsee Pohjoisen Sodankylän alueella, ja sen lauluperinne on syntynyt Enontekiöltä muuttaneiden pohjoissaamelaisten joikujen pohjalta ja kehittynyt omaan suuntaansa. 1800-1900-luvun vaihteen porosaamelaisten suurten muuttojen seurauksena Enontekiön-Kautokeinon joikuperinne levisi myös Sodankylän alueelle. Sävelmät ovat varsin laulullisia ja kertosäkeet pitkiä. Jaksojen melodiasäkeet poikkeavat hieman toisistaan ja äänenkäytöllisesti ne ovat puheen kanssa samassa rekisterissä. Joissakin joiuissa on myös suomenkielisiä sanoja. Petra kertoo, että Vuotson joikutyyli on melodista, siinä ei ole niin paljon hyppyjä kuin länsisaamelaisessa joiussa yleensä on, ääni tuoteaan kurkunpäällä ja päästetään ilmavirtaa ulos säästeliäästi. Joikaaja itse luo tyylinsä. Ja se, kenet joikaat, luo myös sitä tyyliä. Petra oppi alle kouluikäisenä joikaamaan, kun hänen ukkinsa - aaddžah - oli perheessä lapsenlikkana. Hänellä oli tapana joikua Purnumukan joikuja ja tosi vanhoja henkilöjoikuja. 1980-luvulla Mari Boinen esimerkin innoittamana Petra alkoi itsekin harjoitella ja esittää joikuja. Mutta silloin niitä ei juuri enää kuullut muualla kuin poroerotusaidoilla. Niukkasanaiset joiut on kääntänyt Petra itse. SKS:n arkiston joikunäyte : Brita Hetta: Biret Hanna, äänittänyt A.O.Väisänen 1936 1 Karen Magga, trad. henkilöjoiku Petra Magga-Vars Henkilöjoiku maalaa muotokuvan ihmisestä ja kuuluu tälle. Opittu Karenin tyttäreltä: Elle Maria Sieppi, os. Magga joikasi Petralle 2000-luvun alussa. Eatni skivdnjohasaid /Äidin merkkisiä poroja (skivdnji= tietynlainen teko=leikko korvamerkissä) LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE Dalle go mun gorrojin daid stuorra beaskkaid Silloin kun ompelin näitä isoja peskejä LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE Guoibmi dat han bonjai munnje ođđa suonaid Kumppani hän se punoi minulle uusia suonia LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE Dalle go mun divodin daid seamma beaskkaid Silloin kun minä korjasin niitä samoja peskejä LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE LO- LO LO- LO LO- LO LOI-LEE LO- LO LO- LO LOI-LE Joiku on ollut merkittävä viestitysväline, ja kun Antti Peltovuoma, iso poroisäntä, joikui suomalaisille rengeilleen, oli tarkoitus että nämä tietävät mistä on kyse ja mitä seuraavaksi tehdään. Kurujärven kylä, josta joiku on lähtöisin, on jäänyt Lokan tekoaltaan alle. 2. Kuru-papan joiku trad. Kaksikielinen joikusävelmä, opittu Antti Peltovuomalta Petra Magga-Vars Poroerotusjoiku suomalaisrengeille Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Alkakaa te pojat jo vielä suopungit jo suoriksi vielä Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Saamenkielinen säe: Maailman tavarassa leveyttä Máilmmi dávviris lei govdodaga sihke sekä pituutta guhkkodaga Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Poroerotusaidoilla on ollut tapana joikua . Seuraava henkilöjoiku on samalla myös paikkajoiku, kyseessä oli Vuohtsu, Lappi Palokas, Lapin palkinen. Viisikymmentä vuotta Magga-Ahkun porot pyörivät Vuomaselän poroaidalla. Eikä hän ollut mikä tahansa ahku - muori vaan itäpuolen napa, eli hyvin keskeinen karaktääri sillä seudulla. Petra: Joiulla on tapana jatkua vaikka maapallon ympäri tai loppua yhtäkkiä… 3. Inger Magga Vuomaselän poroaidalla, trad. alkuperäinen joikaaja tuntematon Petra Magga-Vars Áhku eallu joradii juo vihttalot / Isoäitin, muorin tokka pyöriskeli viisikymmentä vuotta jagi Vuomečielggi áittis, loiloloilo Vuomaselän aidassa. Hei Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Hei Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Áhku eallu joradii juo vihttalot jagi Vuomečielggi áittis. Loile loila Nuortabeale náhpi / Hän oli Itäpuolen napa oi loo loile loila Hei Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Áhku eallu joradii juo vihttalot jagi Vuomečielggi áittis, loiloo loile Hoo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Hei Lo-lo-lo-loo-le-lo-lo-loo-le-lo-loo Hei loo Lo
Shortly in English
Musiikin muisti (Music's memory) is a video series introducing the Finnish folk music tradition.
Kort på Svenska
Musikens minne är en videoserie som introducerar den finska folkmusikstraditionen.
