Musiikin muisti 3 – Suomenruotsalainen lauluperinne, Nuorempi kansanlaulu

Kuvaus

1. Halarvisa, merimieslaulu Suomenruotsalaisten merkittäviä elinkeinoja ovat olleet merenkulku, kalastus ,veneen- ja laivanrakennus. Merimieslaulut ovat Itämeren rannikoiden yhteistä perinnettä. Romanttisen merimieslaulun on aluperin laulanut tutkija Alfhild Forsinille vuonna 1928 Viktoria Nyman (f.Johansson) Turun saariston Kittuisissa Houtskarissa. SLS arkistoäänikatkelma: Kuoro: En sjöman älsker, Emsalö ään. Lena von Bonsdorff 1968 En Sjömans Brud Skall Blåklädd Gå, trad. Kittuis, Houtskar Mikael Fröjdö En sjömans brud skall blåklädd gå, rio rio rej, att hon skall liknas vid böljan blå - Håll an så god Skeppet svajar och seglen slår, rio rio rej, då måste en sjöman på däcket gå – Håll an så god Åskan den slår knall på knall, rio rio rej, då står en man vid varje fall – Håll an så god När som en sjöman går i land, rio rio rej, då tar han flickan i sin famn – Håll an så god En sjömans bästa nöje är, rio rio rej, att hålla en vacker flicka kär – Håll an så god En sjöman seglar jorden runt, rio rio rej. Hans hemkomst blir en lycklig stund – Håll an så god MERIMIEHEN MORSIO trad. Kittuis, Houtskari On merimiehen morsian rio rio rej, kuin siniaalto koltussaan- Kiinni vaan! Laiva keikkuu, purjeet soi, rio rio rej, noin merimies kannelle juosta voi - Kiinni vaan! On siellä työssä joka sääl,rio rio rej, vaik ukkonen on päänsä pääl, - Kiinni vaan! Ja kun hän maalle kiiruhtaa, rio rio rej tyttönsä syliin rutistaa - Kiinni vaan! Merimiehen onni on, rio rio rej, syliinsä kun saa morsion - Kiinni vaan! Saa mailman ympär seilata rio rio rej, suur onni kotiin palata - Kiinni vaan! Ruotsinkielinen lauluperinne on ollut riimillistä jo Suomeen saapuessaan, kun taas suomalainen lauluperinne oli pitkään kalevalamittaista ja riimillisyys saapui hitaasti suomenkieliseen lauluperinteeseen kirjakielen kehittyessä 1550-luvulta lähtien. Molempia kieliryhmiä kiinnostaneet uudet tanssimelodiat kuten valssi tulivat muotiin 1800-luvulla. Ruotsinkielisiset laulut viehättivät usein myös suomenkielisiä. Vem kan segla för utan vind on yksi tällainen kielirajat yhä ylittävä laulu. Monet suomalaisetkin haluavat laulua laulaa juuri ruotsiksi. Laulukirjoissa sen nimenä esiintyi Ahvenanmaalainen kansanlaulu, jonka ensimmäistä säettä on laulettu jo 1700- luvulla. Vähitellen se on levinnyt kaikkialle suomenruotsalaisille alueille ja on yksi suosituimpia kansansävelmiä. Mollivoittoisuus ja ¾ tahtilaji viittaavat myös merimiesvalsseihin. Valssimelodiaa tapailee SLS:n arkistokatkelmassa Ivar Juslin: Valssitrallatus. Emsalö. Äänittänyt Lena von Bonsdorff 1971 2. Vem kan segla för utan vind, trad. Åland Maria Kalaniemi Vem kan segla för utan vind? Vem kan ro utan åror? Vem kan skiljas från vännen sin utan att fälla tårar? Jag kan segla för utan vind, jag kan ro utan åror, men ej skiljas från vännen min utan att fälla tårar. Ken voi purjeitta seilata trad. Ahvenanmaa, tallennettu monesta paikasta Kuka voi purjeitta seilata? Ken voi airoitta soutaa? Kuka voi luopua kullastaan ilman kyyneleitä? Voinpa purjeitta seilata, voin ilman airoja soutaa Vaan en luopua kullastani, ilman kyyneleitä. Skillingtryck - arkkiveisu 1700-luvulta lähtien painettuja lauluarkkeja myytiin toreilla ja markkinoilla. Arkkiveisujen laulamisesta tuli aluksi miesten perinnettä. Arkkiveisujen aiheita olivat pelottavat uutistapahtumat tai onneton rakkaus. Melodiat olivat tuttuja, ja usein arkissa mainittiin sävelmä jolla veisu lauletaan. Ruotsinkielisiä arkkiveisuja tuotiin meille myös Ruotsista ja käännettiin suomeksi, mutta myös mehevimmät suomalaiset veisut saivat ruotsinkielisen asun. SLS:n arkistokatkelma: Emelie-Louise Malm: En visa vill jag sjunga. Helsingfors. Insp Helena Boucht 1972 3. En Visa Skall Jag Sjunga, trad. Lapinjärvi Juulia Salonen En visa skall jag sjunga från Finlands norra gräns/som nyligen har hänt sig upp i Norden en unger rasker dräng som mördat har sin vän/ allt för en sådan kärlek här på jorden vid nitton års ålder en afton han gick ut/ bland andra granngårds gossar sig att nöja de hade var sin mö och skulle over sjö/hur hastigt båten over böljan flödde. o när han kom till vännen så slapp han inte in/ då blev han så vreder I sitt sinne min vän mina vän lås upp o sen så vill jag gå/men först så vill jag se vem du har inne. o här är ingen inne hos mej i denna natt/jag ensam är så sömnig och så trötter men kom en annan gång så släpper jag dig in/min tro till någon annan jag ej sätter. När han kom i farstun en yxa där han fann/då gick han in för att dem bägge mörda med trenne hårda slag, så blodet strömmar av/och ångerns tårar på hans hjärta brände. Då började han att gråta, han ville genast ut/men dörren var tillstängd av andra gossar då vände han sig om, och genom fönstret sprang/ han ner till stranden för att båten lossa. Då tog han fram sin krita och skrev på båtens kam/ adjö o värld vill ej jag längre leva min vän hon döder är, och jag har ingen kär/ för syndens skull så måste man ju bäva. Så kastade han sitt unga liv bland böljorna de blå/ med samma knäppta hander till att bedja min grav för tidigt är, efter glädje komma sorg/och ynglingar nu tagen er till vara. Murhalaulu Pohjois-Suomesta, trad. tallennettu Lapinjärveltä Täss’ laulun laulan Suomesta, pohjoisrajoilta, jos äskettäin on tämä tapahtunut nuor reipas renki siellä ystävänsä murhasi, sen teki tähden maisen rakkauden. Yhdeksäntoista ikäinen, lähti iltaa viettämään, veneellä kanssa naapurien poikain. Oli kulta jokaisella siellä lahden takana, niin nopeasti kiisi vene sinne . Mut perillä nyt tytön ovi pysyi tiukast kiin , hän siitä kovin vihastui ja suuttui. Päästä hetkeks sisälle, sitten lähden mä, sä näytä ken sun kanssasi on siellä. Ei täällä ketään kanssani, mä ihan yksin oon, ja uninen ja väsyksissä olen Kun tulet toisen kerran, sun päästän sisälle, toki uskollinen olen yksin sulle. Vaan kun hän tuli porstuaan sielt kirveen tempaisi ja meni sitten sisään murhatakseen löi kolme kovaa iskua ja heidät surmasi. Poltti sydäntä jo kyynel katumuksen. Hän alkoi silloin itkeä ja tahtoi ulos, pois. Mut toiset oli teljenneet sen oven. Niin silloin kääntyi hän, ikkunasta pakeni, ja rannalta hän veneellänsä lähti. Kirjoitti viestin viimeisen veneen kantehen: Hyvästi mailma, näin mä täältä lähden. Rakkaimpani surmasin ja ihan yksin oon, nyt synneistäni menen tuomiolle. Häipyy nuori elämäni siniaaltoihin. On kädet rukouksehen ristittynä. Hautaan turhan aikaiseen, ilo vaihtui murheeseen, voi, paremmin te nuoret eläkäätte. Keinulaulu Kyläkeinuilla laulettiin paljon ja moni laulu tunnetaankin vain yleisnimellä keinulaulu. Hitaat laulut noudattivat suuren keinun rytmiä. ”Hjärta och smärta” (sydänsuru)-laulut olivat 1800-luvulla suosittuja. Niitä esitettiin myös kaksiäänisesti , hyvin intensiivisesti ja myös improvisoiden. Yksi hienoimpia esimerkkejä ja historiallinen harvinaisuus on Turun Sibeliusmuseon Brage-kokoelmiin Uudenmaan saaristosta helsingin läheltä n. 1910 tallennettu pellinkiläisten laulukilpailukonkareiden J. Anderssonin ja A.Lindroosin harrastunnelmainen Med ängslan sorg och stort besvär, josta videolla kuullaan pieni näyte. Laulajat olivat hyviä ystäviä; Johannes Anderssonilla oli komea ääni ja Alfred Lindroos puolestaa omasi huomattavan laulurepertoaarin. Otto Andersson tallensi laulun fonografille. 4. Gungvisa, trad.Pellinge Marianne Maans, Maria Kalaniemi Med ängslan sorg och stort besvär, jag mig en visa gör. Som gömmas bör hos dig min vän. Allt till den bleka död. Gud nåde den som falsker är och har en annan kär. Den liknar jag vid vilda djur som uti skoken är. Får jag den äran fråga dig, har du förskjutit mig. Har jag alls ingen rolighet att vänta utav dig. Så hjälpe gud oss visserlig, att leva var för sig. Men inga mindre skattar jag, än falska vänner tro. Keinulaulu, trad.Pellinki Surren, vaikeroiden mä laulun tämän teen. Se muista mielessäsi kalveaan kuolemaan. Ja armahtakoon Luoja sen ken vilppiin syyllistyy kuin villi metsän elukka toisen syliin käpertyy. Sopiiko sulta kysyä, mun ootko hyljännyt ja kaikki hauska loppuiko näin väliltämme nyt? Voi Luoja auta, armahda, meit yksin kestämään vaikka nuo keljut luulevat en jäänyt kaipaamaan.

Shortly in English

Musiikin muisti (Music's memory) is a video series introducing the Finnish folk music tradition.

Kort på Svenska

Musikens minne är en videoserie som introducerar den finska folkmusikstraditionen.