Vuosikausia tanssin kentällä on tehty töitä sen eteen, että Suomessa olisi olemassa edes yksi oma esityspaikka tanssille. Nyt se on vihdoin totta. Tanssin talo on noussut Helsingin Ruoholahteen, Kaapelitehtaan yhteyteen, ja on nyt avattu myös yleisölle. Päänäyttämö on 700-paikkainen, aivan uusi Erkko-sali, ja pienenä näyttämönä toimii Kaapelitehtaan ajoilta tuttu, 235-paikkainen Pannuhalli. Tunnelmaltaan tilat ovat tyylikäs yhdistelmä ihan uutta ja vanhaa tehtaan rosoa, aulatilan yhtenä seinänä on esimerkiksi tehdasrakennuksen vanha ulkoseinä, jonka graffititkin on jätetty paikoilleen.
Korona pakotti muuttamaan suunnitelmia avajaisten suhteen viime hetkellä, joten juhlavat avajaiset helmikuussa lähetettiin koko kansalle vain Ylen kautta. Yleisö on päässyt tutustumaan tiloihin maaliskuun lopulta lähtien.
Ensimmäiset kuukaudet uudessa talossa ovat sujuneet erittäin hyvin, kertoo Saara Oranen, Tanssin talon viestinnän asiantuntija.
– Olemme todella iloisia siitä, miten hyvin yleisö on löytänyt talon. Suuri Erkko-salikin on ollut jo loppuunmyyty.
Kaikki tanssin eri osa-alueet ovat uuteen taloon tervetulleita.
– Tanssin talo on suunnattu ihan kaikelle tanssille sekä kaikelle yleisölle. Toivomme että talon löytävät mahdollisimman monipuolisesti sekä erilaiset tanssi-, sirkus- ja kulttuuritoimijat että mahdollisimman laaja yleisö.
Oranen kertoo talon organisaation koko ajan oppivan paremmin, miten taloa voi hyödyntää. Talo on avoin eri toimijoiden esityksille ja tapahtumille, minkä lisäksi Tanssin talolla on omaa, erillisellä hankerahoituksella toteutettua ohjelmaa.
– Tanssin talo on alustatoimija, joka tarjoaa tilapalveluja, Oranen selittää.
– Tarjoamme tilapalveluja tanssitoimijoille erityisin, subventoiduin hinnoin. Tanssin talon tilat ovat edullisempia myös muille kulttuurialan toimijoille.
Kesäkuussa Tanssin talossa nähtiin ensimmäinen talon tuottama kansainvälinen vierailu, kun belgialainen nykytanssikuuluisuus Anne Teresa de Keersmaeker esiintyi siellä Rosas-ryhmineen. Syksyllä talossa vierailee toinen nykytanssikuuluisuus, Pina Bausch ryhmineen, ja omina tuotantoina nähdään kaksi kotimaista kantaesitystä: osin kansantanssiperinnettä hyödyntävä Outi Markkulan Kulkue-Parad-Parade sekä vahvaa kansainvälistä uraa tekevän Milla Koistisen Magenta Haze.
Saara Oranen vakuuttaa, että ovet ovat auki kaikille tanssilajeille.
– Haluamme tuoda esiin tanssin eri puolia mahdollisimman monimuotoisesti.
Avajaisgaala ilman yleisöä
Tanssin talon avajaisohjelmassa nähtiin laaja kattaus tanssia laidasta laitaan. Mukana oli muun muassa Tero Saarinen Company sekä Helsinki Dance Company & Kinetic Orchestra. Tuulahdus kansanperinteen puoleltakin mahtui mukaan: Tanssiteatteri Tsuumi, joka ponnistaa vahvasti kansantanssin kentältä ja jonka esityksessä myös livemusiikki sai vahvassa roolin.
Avajaiskokonaisuuden voi edelleen nähdä Yle Areenasta (1.2.2023 asti), Tsuumin ohjelma on n. 9’00 kohdalla: https://areena.yle.fi/1-50946366
– Tanssin talon avajaisista jäi tosi hyvät fiilikset, mahtavaa että pyydettiin mukaan, iloitsee Tsuumin toiminnanjohtaja, tanssija-koreografi Salla Korja.
Avajaisissa nähtiin katkelma teoksesta Tanssikielto, joka pureutuu sota-ajan tanssikieltoon ja jonka koreografiasta vastaa Antti Lahti ja työryhmä. Avajaisohjelma oli sikäli ainutlaatuinen, että katkelmaan tuotiin mukaan livemuusikot, toisin kuin koko teoksen esityksiin.
– Tanssikielto on tehty nauhamusiikkiin, mikä jopa jäi harmittamaan itseäni kun se alunperin tehtiin. Oli siis hienoa päästä tekemään tämä avajaisosuus aitojen, oikeiden muusikkojen kanssa.
Koska korona sulki viime hetkellä yleisön pois, esiintyjille kokemus oli hiukan erilainen kuin mitä oltiin odotettu.
– Tietysti oli harmittavaa ettei ollut varsinaista juhlintaa, emmekä edes päässeet kohtaamaan toisia esiintyjiä. Jokainen kävi tallentamassa esityksensä omalla vuorollaan.
Tanssin talon suuri näyttämö tuli kuitenkin korkattua suunnitellusti, muuten Tanssiteatteri Tsuumin suunnitelmat uuden talon suhteen ovat edelleen auki.
– Taloa on kovasti odotettu ja on hienoa, että se viimein saatiin. Vähän pitää katsella miten se lähtee pyörimään, ei olla haettu esiintymään sinne ainakaan vielä. Erkkosalin katsomo on todella suuri, eli Tsuumin kaltaiselle tanssitoimijalle tuntuu aika hurjalta ajatukselta viedä sinne teoksia ainakaan yksin, mutta Pannuhalli tuntuu ihan mahdolliselta.
Suhde elävään musiikkiin
Avajaisgaalassa Tanssiteatteri Tsuumin esittelyssä painotettiin vahvoja kansanperinteen juuria, mutta vuosien varrella on tuotettu ennakkoluulottomasti yli 60 uutta tanssiteosta, joten tyylikirjo on laaja. Joskus liikutaan lähempänä kansantanssia, joskus kauempana, Salla Korja kertoo.
– Pääsääntöisesti näkökulmamme ei yleensä ole tehdä varsinainen kansantanssiesitys, lähtökohta on yleensä joku muu. Mutta tietysti kansantanssi on monesti materiaalina, koska se on meissä. Itse näen kyllä, että kansanmusiikki ja kansantanssi näkyvät vahvasti. Aina se ei ehkä näy yleisölle yhtä selvästi, koska erilaisia tekijöitä on paljon. Esimerkiksi viimeisimmässä ensi-illassamme, Riikka Puumalaisen teoksessa (A Couple of Humans), sitä ei niin paljon näkynyt.
Vahva suhde elävään musiikkiin on myös olennainen piirre Tsuumin esityksissä, esimerkiksi tämän kesän Improvisoidut iltamat -ohjelmassa, jossa sisältö syntyy kansanmuusikoiden ja kansantanssijoiden keskinäisestä yhteydestä.
– Iltamissa taustamme ja yhteys musiikin ja tanssin välillä näkyy kyllä selkeänä. Ohjelmassa on osittain improvisoituja juttuja, ja meillä on tehty tiettyjä sääntöjä, jotta jossain määrin tanssissakin näkyisi aina kansantanssi.
Kesän aikana Tanssiteatteri Tsuumin Improvisoidut iltamat rantautuvat Helsingin Vasikkasaareen lauantaina 23.7. Lisäksi 20.7. ja 22.7. ohjelmassa on neljä pienoisesitystä Espan lavalla aivan Helsingin keskustassa. Tsuumin tuotantoa on nykyään myös Kaupunkitanssit, jonka puitteissa pidetään maksuttomia paritanssituokiota kesän aikana eri puolella pääkaupunkiseutua.
Syksyllä Tanssiteatteri Tsuumin ohjelmassa on uusi ensi-iltateos Linnan juhlat, jonka koreografiasta vastaa Johanna Keinänen. Lisäksi Tanssikieltoa esitetään vielä Kuopiossa ja Oulussa, kokonaisuudessaan ja nauhamusiikilla.
Tove Djupsjöbacka
Artikkelin pääkuva: Erkkosali © Tanssintalo
Tämä artikkeli on osa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen (KEK) KamuKanta kaikuu! -juttusarjaa.
Kort på Svenska
Dansens hus äntligen öppet för publik – Dansteater Tsuumi medverkade vid invigningen
I åratal har man på dansfältet jobbar för att Finland skulle ha ens en scen ämnad uttryckligen för dans. Nu är det äntligen sant – Dansens hus har rest sig i Gräsviken i Helsingfors, i samband med Kabelfabriken, och nu är också dörrarna öppna för publik. Huvudsalen, den splitternya Erkkosalen, har 700 platser och den mindre salen är Pannhallen med 235 platser, bekant från Kabelfabriken. Till stämningen är utrymmena en elegant kombination av helt nytt och gammal fabrikspatina, till exempel är en av foajéns väggar den före detta ytterväggen till fabriksbyggnaden, där även graffiti fått stanna kvar.
Coronapandemin ledde till ändrade planer i sista minuten – den festliga öppningen i februari nådde alltså sin publik endast via Yle. Från och med slutet av mars har publiken fått bekanta sig med utrymmena.
De första månaderna i det nya huset har gått mycket bra, berättar Saara Oranen, kommunikationssakkunnig vid Dansens hus.
– Vi är mycket glada över hur fint publiken hittat huset. Den stora Erkkosalen har till och med redan varit slutsåld.
Dans av alla de slag är välkommen till det nya huset.
– Dansens hus riktar sig till alla tänkbara former av dans och all tänkbart publik. Vi hoppas att olika aktörer inom dans, cirkus och kultur ska hitta huset på ett möjligast mångsidigt sätt, och likaså en möjligast bred publik.
Oranen berättar att husets organisation hela tiden lär sig bättre, på vilka sätt man kan utnyttja huset. Det står öppet för olika aktörers föreställningar och evenemang, och dessutom ordnar Dansens hus med hjälp av skild projektfinansiering eget program.
– Dansens hus är en plattformsaktör som erbjuder utrymmestjänster, förklarar Oranen.
– Vi erbjuder utrymmen åt dansaktörer till subventionerade specialpriser. Utrymmena är också mer förmånliga för andra aktörer inom kulturbranschen.
I juni gick det första internationella gästspelet av stapeln i Dansens hus, då den berömda belgiska nutidsdanskoreografen Anne Teresa de Keersmaeker uppträdde där med sin grupp Rosas. I höst gästas huset av likaledes berömda Pina Bauschs grupp. Dessutom ordnar man själv två inhemska uruppförandet: Kulkue-Parad-Parade med Outi Markkula som delvis utnyttjar fiolkdanstraditionen samt Magenta Haze med Milla Koistinen, med en stark internationell karriär på gång.
Saara Oranen försäkrar att dörrarna står öppna för alla dansgenrer.
– Vi vill verkligen presentera olika sidor av dansen på ett möjligast mångsidigt sätt.
Öppningsgala utan publik
Vid Dansens hus öppningsprogram bjöds det på en omfattande dukning dans, bland annat Tero Saarinen Company samt Helsinki Dance Company & Kinetic Orchestra. Även en fläkt från folktraditionens värld rymdes med, nämligen Dansteater Tsuumi som har sina rötter på folkdansfältet och i vars inslag också livemusiken fick en stark roll. Öppningsgalan kan fortfarande ses på Yle Arenan (till 1.2.2023), Tsuumis andel börjar vid ca 9'00: https://areena.yle.fi/1-50946366
– Dansens hus öppning lämnade nog en god eftersmak, härligt att vi ombads vara med, gläds Tsuumis verksamhetsledare, dansaren-koreografen Salla Korja.
Vid öppningen framfördes ett utdrag ur verket Tanssikielto, som granskar det krigstida dansförbudet, med koreografi av Antti Lahti och arbetsgruppen. På så vis var öppningsprogrammet unikt att inslaget framfördes med livemusik, till skillnad från föreställningarna med hela verket.
– Verket Tanssikielto är gjort till musik från band, vilket nog skavde i mig då det ursprungligen gjordes. Det var alltså jättefint att få göra detta inledningsnummer tillsammans med äkta, riktiga musiker.
Eftersom coronan i sista stund stängde ute publiken blev erfarenheten lite annorlunda än tänkt för dem som stod på scenen.
– Förstås var det synd att det egentliga firandet uteblev, vi fick inte ens träffa de andra konstnärerna. Var och en spelade in sin andel skilt.
Men trots allt fick gruppen inta stora scenen i Dansens hus som planerat. I framtiden är Dansteater Tsuumis planer i fråga om det nya huset fortfarande dunkla.
– Visst har vi verkligen väntat på huset och det är fint att vi äntligen fått det. Men vi måste lite se hur verksamheten kommer igång, vi har inte ansökt om att få uppträda där åtminstone ännu. Erkkosalens läktare är otroligt stor, för en dansaktör som Tsuumi känns det som en ganska vild tanke att framföra sina verk där åtminstone helt ensam. Pannhallen känns däremot helt tänkbar.
Förhållandet till levande musik
Vid öppningsgalan betonades Dansteater Tsuumis starka rötter inom folktraditionen då de presenterades, men under årens lopp har gruppen fördomsfritt skapat över 60 nya dansverk, vars stil varierat väldigt mycket. Ibland rör man sig närmare folkdansen, ibland längre bort, berättar Salla Korja.
– I huvudsak är vår utgångspunkt en annan än att skapa en regelrätt folkdansföreställning. Men givetvis finns folkdansen med som material, eftersom den finns i oss. Själv upplever jag att folkmusiken och folkdansen syns rätt tydligt i det vi gör. Men alltid kanske den inte syns så tydligt för publiken, i och med att de som skapar verken är väldigt olika. Till exempel vid vår senaste premiär, Riikka Puumalainens A Couple of Humans syntes folkdansen knappt alls.
En stark relation till levande musik är också ett väsentligt drag vid Tsuumis föreställningar. Denna sommar bjuder man till exempel på improviserade samkväm, där hela innehållet uppstår ur möten mellan folkmusiker och folkdansare.
– Vid samkvämen syns vår bakgrund och kopplingen mellan musik och dans väldigt tydligt. Programmet har delvis improviserat innehåll men vi har vissa regler för dansen så att folkdansen alltid ska synas i någon mån.
Under sommaren ordnar Dansteater Tsuumi Improviserade samkväm på Kalvholmen i Helsingfors lördag 23.7. Dessutom ger man fyra miniföreställningar på Esplanadestraden i Helsingfors centrum, 20.7 och 22.7. Tsuumi koordinerar numera även Stadsdansen, inom dess ramar hålls avgiftsfria pardanskvällar under sommaren i olika delar av huvudstadsregionen. I höst uruppför Dansteater Tsuumi ett nytt verk, för koreografin till Linnan juhlat står Johanna Keinänen. Dessutom framförs Tanssikielto i Kuopio och Uleåborg, i sin helhet och till musik från band.
Tove Djupsjöbacka
Huvudbild av artikeln © Dansens hus
Den här artikeln är en del av Centralen för främjande av Folkmusik och Folkdans r.f. (CEFF) KamuKanta kaikuu! artikelserie.
